Hiljaisuuden hetkessä eteen avautuva järvenselkä, rauhaisa vesi, äänetön ääni. Aamu-usvan peittämät saaret, poukamat, rannaton ranta....

Kotimaastani kirjoittaisin, tuhansin sanoin siitä kertoisin. Mutta mistä alkaisin - kotoisesta Kemistä - etäisestä etelästä - lättänästä...

Hiljaisuuden äärellä, hengittämättä hiljaa, luonnon suuruutta ihannoiden. Nöyränä ota vastaan kaikki se kauneus, ylevä olemassaolo....

"Minne ajatukset karkaavat, minne maailman murheet eivät yllä, missä sielut lepäävät; siellä on pakkasen paratiisi, tykkyluminen unelma...

Heipä vain kaikille. Olen tässä aikeissa aloitella "ploggaamista" vaikka vähän kyllä hirvittää tällainen homma. Ajatus moiseen...