PAKKASPARATIISI
"Minne ajatukset karkaavat, minne maailman murheet eivät yllä, missä sielut lepäävät;
siellä on pakkasen paratiisi, tykkyluminen unelma seikkailusta,
onnesta, koirista, iloisesta yhdessäolosta
ja
arktisesta elämyksestä"
On helmikuun alku -12 ja talvi parhaimmillaan, lunta on reilusti ja pakkasta -37 astetta. Aloitamme uskomattoman seikkailun pakkaamalla reet, varusteet ja tietysti koirulit autoihin. Viisitoista uljasta huskya ja Möykky, maailman ihanin gröönlannin koira katselevat uteliaina auton oven raosta meidän puuhastelua, miettien hiljaa mielissään mihinkähän nyt ollaan menossa. Tunnelma on odottava ja voimme aistia suuren seikkailun ja upeiden elämysten tuntua. Matka kohti Taivalkoskea voi alkaa.
Matkalla tunnelma tiivistyy ja koirien lämpö täyttää auton. Perillä Taivalkoskella meitä odottaa Camping Kolmiloukko, -32 astetta pakkasta ja mökki, jossa lämpöä + 10 astetta. Ilta vierähtää seuraavan päivän suunnittelussa, koirien hoitamisessa ja jäätelön syönnissä. Mökin
lämpötila nousee peräti + 16 asteeseen, siis melko "hottia" porukkaa liikkeellä.
Aamu valkenee tosi pakkasessa ja mittari näyttää -37 astetta. Kaikilla on kova hinku päästä liikkeelle ja aloitellaan valjakoiden valmistelu. Reet pakataan, karttaa luetaan ja jännitetään yhdessä sillä meillä kaikilla on niin suuret odotukset tuleville päiville.
Matkaan siis. Ajon lomassa maistui kuuma kahvi keskellä mitä kauneinta tykkylumimaisemaa. Kynttiläkuuset lepäsivät lumivaipan alla vaihtaen väriä valkoisesta kullan kellertävään auringon säteiden hiipuessa illan hämärään.
Hiljaisuus ja luonnonrauha kosketti meistä jokaista ja jätti pysyvän muiston sydämiimme. Koirille uudet reitit ja ympäristöt antoivat tervetullutta vaihtelua harjoitteluun ja työntekoon. Pakkasen purevuus oli pieni ihmetyksen aihe myös karvaisille ystävillemme. Etappina ensimmäiselle päivälle oli Jänisvaaran erämaakämppä.
Kiiruusti vettä pataan, sauna ja mökki lämpenemään. Lämmin "vommijuoma" auttoi koiriamme palautumaan matkan rasituksista ja pikkuruiset kopitkin löytyi ystävillemme mökin ympäriltä. Illan kähmässä käytiin vielä ajamassa pieni veryttelylenkki ja katsastamassa Jänisvaaran upeat maisemat. Koiruleille tarjottiin ansaittu makoisa illallinen ja laitettiin takit ja tossut niitä tarvitseville. Sitten itse murkinalla, saunomaan ja mökkiin, jossa lämpöä löytyi ylhäältä katosta. Kuutamo oli niin kaunis ja tunnelma tosi hieno vaikka iltapalaksi aiotut makkarat jouduttiin sulattamaan hattuhyllyllä ennen paistamista. Ylhäällä mökissä lämpöä oli + 33 mutta pöydällä jäätyi juustot. Aamulla mökin katossakin oli -4 astetta ja ikkuna sisäpuoleltakin umpijäässä, olipas vilpoisaa kömpiä esiin niin lämpöisestä makuupussista. Ulkona pakkasta edelleen -37.
Reippaasti ylös vain ja katsomaan koiria, jotka olivat pärjänneet hyvin artkisista olosuhteista huolimatta. Uusi päivä ja uudet elämykset edessä. "Mussereiden" uljas nelikko urheine koirineen oli valmis uuteen haasteeseen läpi lumisten metsien, yli vaarojen ja soiden. Tuiman kartanlukutuokion jälkeen oli aika lähteä. Erämaamökki jäi taakse hiljaisuuteen odottamaan seuraavia vieraita, valmiina palvelemaan erämaan kulkijoita.
Pakkasen purevuus ei juurikaan tuntunut jättimäisten vaatekerrosten ansiosta. Himpusti viima nipisteli otsaa kun valjakkomme viilettivät pitkin lumisia maisemia kohti Kolmiloukon mökkiä
Pakkanen ei peloittanut, luonto antoi minkä lupasi ja reissumme oli täydellinen. Ainoat ongelmat aiheutti urbaanimaailma, sillä Pekan puhein jäi erämaahan, mökkiin tyynyn alle ja toinen autoista oli umpijäätynyt. Koirien huollon jälkeen työnsimme auton käymään "naisenergialla" ja puhelinkin saatiin takaisin moottorikelkkakyydillä. Kotimatka saattoi alkaa.
Jo puolessa välissä kotimatkaa ajatus palasi takaisin lumisiin metsiin, erämaan armoille, vaarojen juurelle. Varmaankin pieni pala meidän jokaisen sydämistä jäi Jänisvaaraan, sinne missä kuu on kirkkaampi, puron vesi parempaa ja missä ulvovat ystävämme loivat uskomattoman tunnelman meille kulkijoille. Suuri kiitos Jennille ja Markukselle, Möykylle ja kaikille ihanille husky-ystävillemme.